Up North oli Battlefield 1942 -klaaneille järjestettyjen turnausten sivusto vuodesta 2003 aina vuoteen 2005 saakka. 2005 kesällä peli vaihtui Battlefield 2:ksi. Kirjoitettu aikaisemmin kahdeksi eri uutispätkäksi 18.6.05 ja 19.6.05. Yritä löytää niiden liitoskohta, jos teksti menee muuten liian kuivaksi. :)
Nyt - eli viikko pari takaperin - se on sitten päättynyt. "Jaa mikä?" kysyy aina pihalle hukkuva, nimeltämainitsematon kääkkä. Vastaushan kuuluu niinkin, että Up Northin pääasiallinen taistelukenttä vaihtaa aikakautta toisesta maailmansodasta kuvitteelliseen nykyhetkeen.
Takana on nyt melkein kaksi vuotta tuttua ja turvallista huttua UN:n parissa. Tässä ajassa kerettiin käymään läpi yhdeksän kautta, ja onkin syytä etsiä taipaleen kohokohtia ja keskustelua herättäneitä mokia. Pelaajat ja joukkueet vaihtuivat: Toiset jatkoivat pelailua tai vaihtoehtoisesti peeloilua, toiset katosivat kuin tuhka tuuleen. Jonkun mielestä huippuklaanit kaikkosivat kausi kaudelta, toisen mielipide oli sarjojen iankaikkinen koveneminen. Yllätykset ja odotetut murskavoitot kuuluivat joka tapauksessa arkeen vuorotellen. Kaikki asiaan perehtyneet lienevät kuitenkin sitä mieltä, että jo ensimmäisestä kaudesta lähtien saatiin kerättyä kokoon varsinainen valiokaarti.
Ensimmäisessä sarjataulukossa Suomea edustivat Lost Brotherhood, frostiis, Z-Salamapartio, Clan Troopers ja Soldiers From Finland. Moni tunnistaa nämä nimet yhä tänäkin päivänä; suuri osa niistä on edelleen hengissä ja hyvällä hengellä. Ellei, niin ainakin pelaajista pieni ripe on tänäkin päivänä seuraamassa skenen kehitystä.
Up Northin ollessa täysin pohjoismainen, muita maita edustivat - ja edustavat edelleen - Ruotsi, Norja ja Tanska, Ruotsin ollessa täysin ylivoimainen pelaajamäärältään BF:n tekijätiimin ja Up Northin kansallisuuden vuoksi. Mukaan on myöhemmin löytänyt tiensä myös Islanti. Tuttuja, tunnettuja ja menestyneitä klaaneja oli tuolloin pelaamassa niin paljon, etten ala luettelemaan niitä kaikkia - esimerkkeinä olkoon Clan Potestas, MaydaY, Kompanix... myöhemmin muuttunut mutta sivuston sittemmin muokkaamaton lista löytyy täältä. Toinen linkki on Up Northin oma, sittemmin muokkautunut ja loppupisteet näyttävä sivu.
Pelejä pelattiin raikuvalla riemulla ja välillä varmasti voimasanoja käyttäen. Osa klaaneista oli ylitse muiden, kun taas useat ryhmät tuntuivat olevan täynnä hiomattomia timantteja. Täydet pisteet ottivat silloiset Clan Potestas ja Kompanix. Potestas tunnetaan nykyään nimellä inferno online, Kompanix taas muurasi itsensä yhteen erään eurooppalaisen Legion Condorin kanssa. Klaanit olivat silloin kahden kärjessä Clanbasessa. Nykyään ryhmittymää kutsutaan dignitakseksi. Ottaen huomioon monet kuluneet vuodet, usea muukin jo ensimmäisellä kaudella Up North -debyyttinsä tehnyt pärjäsi melko pitkälle tulevaisuuteen - jos ei alkuperäisellä kokoonpanolla, niin ainakin muuttuneella nimellä ja uusien pelaajien turvin. Klaaneja oli silloin peliturnauksessa ottamassa osaa yksi yli 50.
Mainittakoon myös Battlefieldin syntymäpäivä: 19.9. Vuonna 2003 juhlistettiinkin sekä '42:n 1-vuotis- että Up Northin synttäreitä.
Kun toinen - "ensimmäiseksi oikeaksi" UN:n sivuilla haukuttu, jälkeenpäin useasti kaikkien aikojen kovatasoisimmaksi rankattu - kausi Pohjolassa oli päätöksessään, kirjoittaja sai laskettua tiimien lukumääräksi 58. Suomen klaanirintamallakin oli tapahtunut Up Northin suhteen muutoksia: Team Pelit, Slayers ja Ålannin Ogräs astuivat mukaan, vastakohtanaan Soldiers From Finland, joka oli jo tiensä päässä. Suomen miehistövahvuus oli moninpeliyhteisöissä mitaten tasan 7.
Tässä vaiheessa Up Northissa jylläsivät kolme mahtia: Clan Potestas, dignitas ja supisuomalainen Z-Partio, joka liittyi suomalaiseen Destination Skyline -organisatioon. Ykkösryhmän jättipotin - ykkössijan - tavoittelu päättyi tasapistein näiden kolmen kesken, ja parhaiten otteluissaan pärjännyt Clan Potestas määräytyi sääntöjen mukaan numero unoksi. Suomalaisittain kauden kohokohtana toimi Clan Troopersien yllätysvoitto kakkosdivisioonassa. Aika meni muidenkin klaanien osalta rattoisasti, ehkä jopa ei-niin-rattoisasti odotellessa näiltä erin viimeistä sen suurempaa päivitystä - niin juuri, sitä maailmalla kuuluisuutta karttanutta 1.6:tta - Battlefieldille.
Kolmas siisoni päästeli alkupakokaasujaan yhtaikaa vuoden 2004 kanssa. Pahamaineinen klaanielämä kasvoi kasvamistaan, eikä loppua näkynyt. Jo mainittu kolmen koviksen kopla alkoi rakoilla, ja yliotteen muista oli alkanut saada dignitas. D-Skyline oli saanut toisesta suomalaisesta, frostiisien muropaketista kovan haastajan. Clan Potestas tunnettiin jo nimellä legacy²².
Sittemmin kauden kuluessa loppuun trio häipyi samanaikaisesti, syynään turnauksien tason lasku. Jokunen klaani - suomalaisia joukossa: Lost Brotherhood - otti ja kaatui, ja puhuttiin peliskenen ennenaikaisesta hiipumisesta. Tasoa kuitenkin löytyi monilta Up Northissa pysyneiltä klaaneilta, ja sarja jatkoi pyörimistään - joskin jotkut sanoivat UN:n menettäneen pistävimmän piikkinsä kovimpien klaanien siirtyessä uusiin haasteisiin. Myös kaksi uutta suomalaista esittäytyi: Brothers in Arms & Lancers. Ensimmäinen pyöri toisten jaloissa omalta osaltaan vielä yhdeksännellä kaudella, jälkimmäisen kadotessa kaikessa hiljaisuudessa Vietnamin banaaniviljelmille.
Neljäs näytön paikka järjestettiin maalis-toukokuussa vuonna 2004. Klaaneja oli ilmaantunut paikalle edellisiin kertoihin verrattuna samaan tapaan. Suomea edustivat Slayers, Ogräs, Brothers in Arms, Team Pelit, Clan Troopers ja Meet Your Makers -moninpeliyhteisöön liittynyt frostiis. Haastetta löytyi esimerkiksi Norjan superjoukkue Incredible Teamactionilta. Alemmissa divareissa vanhat konkarit pyrkivät moukaroimaan uudempia tulokkaita.
Kauden jälkeen moni klaani jätti taas leikin sikseen. Slayersiltä ja Brotherilta loppuivat pelaajat. Samoin kävi myös ulkomaalaisille klaaneille; ehkä uusien pelaajien virta oli hiipumisen jälkeen kokonaan lakkaamassa? Osasyy saattoi olla uudempi ja siksi houkuttelevampi ostopäätös, Battlefield Vietnam. Jännitys tiivistyy. Miten sitten kävikään?
Viides kausi käynnistyi neljännen moisen ja kesän 2004 jälkeen. Kivenkoviksi, superkuuluisiksi ja -tasokkaiksi mainitut klaanit olivat suureksi osaksi ehtineet lähteä muihin pirskeisiin. Klaaneja oli siitäkin huolimatta pelaamassa samoin massoin kuin edelliskausina. Viimeinen iso päivitys peliin oli kuitenkin jo nähty, ja katseet alkoivat pienimmissä piireissä pikkuhiljaa siirtyä tuleviin haasteisiin. Vietettiinhän tällöin Up Northin 1-vuotis- ja Battlefieldin 2-vuotissyntymäpäiviä.
Ehkä kesätauon, sen jälkeensä jättämän pelaajien raukeuden ja kuuman elokuun vuoksi jopa ylikiehunut uusnatsismikeskustelu, johtuen eräiden klaanien nimistä, oli saatu jotakuinkin viilenemään. Uusia keskustelunaiheita ei vain hevin löytynyt.
Suomea edustettiin kuuden klaanin voimin: Team Pelit, frostiis ja LB pitivät huolen kahden ylimmän divisioonan sinivalkoisen värin edustuksesta - vieläpä hyvällä menestyksellä. Ehkä kesä sitten oli tiputtanut muiden tasoa Pelittien vääntäytyessä pronssille ihka ensimmäisessä divisioonassa. Lähes mutadivareiksi miellettäviin sarjoihin kuuluivat Frozen Encounter, SA-Int ja kauden jälkeen lopettanut maailman ainoa ja paras ahvenanmaalainen Battlefield 1942 -klaani Ogräs. Toki suomalaisia saattoi löytää myös sekakansallisista joukkueista kuten Thunder. Kaikki heistäkin pärjäsivät - vaihtelevalla menestyksellä tosin. Islantikin sai oman edustusjoukkueensa mukaan: .START.Claypigeons rynnisti ruotsalaisten ylivaltaa pelkäämättä divarissa 4A.
Ellen aivan väärin laskenut, kuudennella kaudella battlefield-pelaajayhteisö oli hiljentymässä myös pelaajamääränsä osalta. Tilanteen voi käydä laskemassa täällä. Suomeakaan eivät enää edustaneet muut kuin Pelitit, frostiis, tällä kaudella mukaan tullut Easy Company ja SA-Int. Menestystä Suomeen rahdattiin niinkin maireasti, että voisi sanoa tiimien ottaneen pääasiallisesti turpaansa. Ainoa voittaja, frostiis, ottikin muista nuivaantuneena - tai ehkä vain leikkiin kyllästyneenä - asiakseen jatkaa pelejään vähän harvempaan tahtiin ja muissa maisemissa.
Pelit jatkuivat kaikesta huolimatta entiseen malliin, kauden keskellä tapahtuviin dropoutteihin alkoi vain kiinnittää huomiota. Tasaisen varmoja vihollistensa murskaajia olivat muropojiksi tituleerattu frostiis, Wild Vikings ja kapsipappakerho GOA GUBBAR - kaikki kolme voittivat joka ottelunsa. Murskaamisen kohteiksi taasen joutuivat 47th Royal Marines, vaikkakin kovin pahanaamaisessa seurassa. Toisaalta ei-niin-kovassa seurassa vastaavan kohtalon koki esimerkiksi ParaShoot, joka sekin jäi pisteittä kuin nallit kalliolle.
Seitsemäs turnee käytiin osittain tämän vuoden puolella. Enää ei ollakaan siis niin kaukaisessa historiassa. Sama muoti ja tahti tosin tiettävästi jatkui: klaanit alkoivat vähitellen karttaa Up Northin ja Battlefieldin maailmaa. Tällä kertaa - tosin lähinnä kahdeksannen kauden alusta - suuri syypää pelaajien ahmimiseen oli World of Wait... niin, Warcraft. Saman puuron jauhamiseen kyllästymisellähän ei tietenkään vieläkään ollut mitään tekemistä asian kanssa.
Suomalaisittain kartettiin osin menestystä. Toisaalta Pelitit eivät koskaan ole voittaneet ainoatakaan divisioonaa Up Northissa, joten heiltä ei voi menestystä vaatiakaan. SA-Int ja Easy Company ottivat siis keskikaartissa divarivoitot. Keskustelua herätti lähinnä EC:n voittoon sittemmin vaikuttamaton ruotsalaistiimin protesti, joka meni läpi ja vei pisteet heille. Tämän mainitsemalla pyrin lähinnä kääntämään veistä haavassa ja ripottelemaan suolaa päälle - onneksi tulos ei kuitenkaan vaikuttanut lopulliseen järjestykseen.
Kun kasikausi alkoi, Truppo kohtasi joka kerralla eteensä tulevan ongelman: kisaan ilmoittautui mukaan joukkueita, jotka olivat jo edelliskaudella pelissä mukana. Sitä heidän ei olisi tarvinut tehdä. Moni onkin ihmetellyt, miksi niin vain aina kävi. Pulma ratkaistiin seuraavaksi kaudeksi uudistamalla systeemiä: mukaan täytyi *gasp* ilmoittautua. Suomesta mukaan löytyi yksi uusi tiimi: BS. He hoitivatkin ainoana suomalaisena divisioonastaan voiton. Muut kolme pelasivat keskinkertaisesti.
Klaaneista usea jätti taas kauden kuluessa ja päättyessä taistelukentät myöhemmäksi. Esimerkiksi neljä seitsemästä kärkitiimistä lopetteli tavalla tai toisella, syystä tai kolmannesta. Lopussa pelaamassa oli päässä laskettuna 35 BF-rakastavaisen rypästä.
Viimeinen, myös yhdeksäntenä tunnettu kausi jaksoi kiehtoa 25 klaania. Niistä kolmessa oli pääasiassa suomalaista poppoota: Team Pelit, henkiinherätyksen kokenut Brothers in Arms ja kovin tuntemattomaksi - ainakin kirjoittajalle - jäänyt BS. Menestyksen puolelta oli yllättäen hiljaista, mutta varsinkin Pelitin Ventriloa tarkasti kuuntelemalla pystyi kuulemaan useasti toistuvan huudon "tun apinat, väärä suunta!"
Tähän mennessä jokainen Tanskasta kotoisin ollut tiimi oli karannut teille tiettymättömille. Islannistakaan ei sen puoliin ollut kuin Vikings edustamassa maansa kunniaa. Ruotsin karmaisevan laaja edustus koko turnaussivuston historian ajan tuli esille toisessa divisioonassa, johon ei mahtunut yksikään muunmaalainen. Norjastakin oli toki mukana seitsemisen organisaatiota. Hurjimmaksi voittajaksi - toisin sanoen ykkösdivarin kärkinimeksi - nousi pienen tovin, eli Up Northin sivujen olemassaolon ajan UN:a tahkonnut Swedish Foreign Legion.
Se oli sitten vissiin siinä, lyhyessä ytimekkäisyydessään. Up Northin 1942-kausi lienee suurimmaksi osaksi takanapäin, mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: kunhan Battlefield 2 ilmestyy, saadaan uudet turnajaiset pystyyn. Jäämme malttamattomana odottamaan, mitä kortteja Pohjolan porukoilla onkaan hihassaan.
-Kole & UN
Nyt - eli viikko pari takaperin - se on sitten päättynyt. "Jaa mikä?" kysyy aina pihalle hukkuva, nimeltämainitsematon kääkkä. Vastaushan kuuluu niinkin, että Up Northin pääasiallinen taistelukenttä vaihtaa aikakautta toisesta maailmansodasta kuvitteelliseen nykyhetkeen.
Takana on nyt melkein kaksi vuotta tuttua ja turvallista huttua UN:n parissa. Tässä ajassa kerettiin käymään läpi yhdeksän kautta, ja onkin syytä etsiä taipaleen kohokohtia ja keskustelua herättäneitä mokia. Pelaajat ja joukkueet vaihtuivat: Toiset jatkoivat pelailua tai vaihtoehtoisesti peeloilua, toiset katosivat kuin tuhka tuuleen. Jonkun mielestä huippuklaanit kaikkosivat kausi kaudelta, toisen mielipide oli sarjojen iankaikkinen koveneminen. Yllätykset ja odotetut murskavoitot kuuluivat joka tapauksessa arkeen vuorotellen. Kaikki asiaan perehtyneet lienevät kuitenkin sitä mieltä, että jo ensimmäisestä kaudesta lähtien saatiin kerättyä kokoon varsinainen valiokaarti.
Ensimmäisessä sarjataulukossa Suomea edustivat Lost Brotherhood, frostiis, Z-Salamapartio, Clan Troopers ja Soldiers From Finland. Moni tunnistaa nämä nimet yhä tänäkin päivänä; suuri osa niistä on edelleen hengissä ja hyvällä hengellä. Ellei, niin ainakin pelaajista pieni ripe on tänäkin päivänä seuraamassa skenen kehitystä.
Up Northin ollessa täysin pohjoismainen, muita maita edustivat - ja edustavat edelleen - Ruotsi, Norja ja Tanska, Ruotsin ollessa täysin ylivoimainen pelaajamäärältään BF:n tekijätiimin ja Up Northin kansallisuuden vuoksi. Mukaan on myöhemmin löytänyt tiensä myös Islanti. Tuttuja, tunnettuja ja menestyneitä klaaneja oli tuolloin pelaamassa niin paljon, etten ala luettelemaan niitä kaikkia - esimerkkeinä olkoon Clan Potestas, MaydaY, Kompanix... myöhemmin muuttunut mutta sivuston sittemmin muokkaamaton lista löytyy täältä. Toinen linkki on Up Northin oma, sittemmin muokkautunut ja loppupisteet näyttävä sivu.
Pelejä pelattiin raikuvalla riemulla ja välillä varmasti voimasanoja käyttäen. Osa klaaneista oli ylitse muiden, kun taas useat ryhmät tuntuivat olevan täynnä hiomattomia timantteja. Täydet pisteet ottivat silloiset Clan Potestas ja Kompanix. Potestas tunnetaan nykyään nimellä inferno online, Kompanix taas muurasi itsensä yhteen erään eurooppalaisen Legion Condorin kanssa. Klaanit olivat silloin kahden kärjessä Clanbasessa. Nykyään ryhmittymää kutsutaan dignitakseksi. Ottaen huomioon monet kuluneet vuodet, usea muukin jo ensimmäisellä kaudella Up North -debyyttinsä tehnyt pärjäsi melko pitkälle tulevaisuuteen - jos ei alkuperäisellä kokoonpanolla, niin ainakin muuttuneella nimellä ja uusien pelaajien turvin. Klaaneja oli silloin peliturnauksessa ottamassa osaa yksi yli 50.
Mainittakoon myös Battlefieldin syntymäpäivä: 19.9. Vuonna 2003 juhlistettiinkin sekä '42:n 1-vuotis- että Up Northin synttäreitä.
Kun toinen - "ensimmäiseksi oikeaksi" UN:n sivuilla haukuttu, jälkeenpäin useasti kaikkien aikojen kovatasoisimmaksi rankattu - kausi Pohjolassa oli päätöksessään, kirjoittaja sai laskettua tiimien lukumääräksi 58. Suomen klaanirintamallakin oli tapahtunut Up Northin suhteen muutoksia: Team Pelit, Slayers ja Ålannin Ogräs astuivat mukaan, vastakohtanaan Soldiers From Finland, joka oli jo tiensä päässä. Suomen miehistövahvuus oli moninpeliyhteisöissä mitaten tasan 7.
Tässä vaiheessa Up Northissa jylläsivät kolme mahtia: Clan Potestas, dignitas ja supisuomalainen Z-Partio, joka liittyi suomalaiseen Destination Skyline -organisatioon. Ykkösryhmän jättipotin - ykkössijan - tavoittelu päättyi tasapistein näiden kolmen kesken, ja parhaiten otteluissaan pärjännyt Clan Potestas määräytyi sääntöjen mukaan numero unoksi. Suomalaisittain kauden kohokohtana toimi Clan Troopersien yllätysvoitto kakkosdivisioonassa. Aika meni muidenkin klaanien osalta rattoisasti, ehkä jopa ei-niin-rattoisasti odotellessa näiltä erin viimeistä sen suurempaa päivitystä - niin juuri, sitä maailmalla kuuluisuutta karttanutta 1.6:tta - Battlefieldille.
Kolmas siisoni päästeli alkupakokaasujaan yhtaikaa vuoden 2004 kanssa. Pahamaineinen klaanielämä kasvoi kasvamistaan, eikä loppua näkynyt. Jo mainittu kolmen koviksen kopla alkoi rakoilla, ja yliotteen muista oli alkanut saada dignitas. D-Skyline oli saanut toisesta suomalaisesta, frostiisien muropaketista kovan haastajan. Clan Potestas tunnettiin jo nimellä legacy²².
Sittemmin kauden kuluessa loppuun trio häipyi samanaikaisesti, syynään turnauksien tason lasku. Jokunen klaani - suomalaisia joukossa: Lost Brotherhood - otti ja kaatui, ja puhuttiin peliskenen ennenaikaisesta hiipumisesta. Tasoa kuitenkin löytyi monilta Up Northissa pysyneiltä klaaneilta, ja sarja jatkoi pyörimistään - joskin jotkut sanoivat UN:n menettäneen pistävimmän piikkinsä kovimpien klaanien siirtyessä uusiin haasteisiin. Myös kaksi uutta suomalaista esittäytyi: Brothers in Arms & Lancers. Ensimmäinen pyöri toisten jaloissa omalta osaltaan vielä yhdeksännellä kaudella, jälkimmäisen kadotessa kaikessa hiljaisuudessa Vietnamin banaaniviljelmille.
Neljäs näytön paikka järjestettiin maalis-toukokuussa vuonna 2004. Klaaneja oli ilmaantunut paikalle edellisiin kertoihin verrattuna samaan tapaan. Suomea edustivat Slayers, Ogräs, Brothers in Arms, Team Pelit, Clan Troopers ja Meet Your Makers -moninpeliyhteisöön liittynyt frostiis. Haastetta löytyi esimerkiksi Norjan superjoukkue Incredible Teamactionilta. Alemmissa divareissa vanhat konkarit pyrkivät moukaroimaan uudempia tulokkaita.
Kauden jälkeen moni klaani jätti taas leikin sikseen. Slayersiltä ja Brotherilta loppuivat pelaajat. Samoin kävi myös ulkomaalaisille klaaneille; ehkä uusien pelaajien virta oli hiipumisen jälkeen kokonaan lakkaamassa? Osasyy saattoi olla uudempi ja siksi houkuttelevampi ostopäätös, Battlefield Vietnam. Jännitys tiivistyy. Miten sitten kävikään?
Viides kausi käynnistyi neljännen moisen ja kesän 2004 jälkeen. Kivenkoviksi, superkuuluisiksi ja -tasokkaiksi mainitut klaanit olivat suureksi osaksi ehtineet lähteä muihin pirskeisiin. Klaaneja oli siitäkin huolimatta pelaamassa samoin massoin kuin edelliskausina. Viimeinen iso päivitys peliin oli kuitenkin jo nähty, ja katseet alkoivat pienimmissä piireissä pikkuhiljaa siirtyä tuleviin haasteisiin. Vietettiinhän tällöin Up Northin 1-vuotis- ja Battlefieldin 2-vuotissyntymäpäiviä.
Ehkä kesätauon, sen jälkeensä jättämän pelaajien raukeuden ja kuuman elokuun vuoksi jopa ylikiehunut uusnatsismikeskustelu, johtuen eräiden klaanien nimistä, oli saatu jotakuinkin viilenemään. Uusia keskustelunaiheita ei vain hevin löytynyt.
Suomea edustettiin kuuden klaanin voimin: Team Pelit, frostiis ja LB pitivät huolen kahden ylimmän divisioonan sinivalkoisen värin edustuksesta - vieläpä hyvällä menestyksellä. Ehkä kesä sitten oli tiputtanut muiden tasoa Pelittien vääntäytyessä pronssille ihka ensimmäisessä divisioonassa. Lähes mutadivareiksi miellettäviin sarjoihin kuuluivat Frozen Encounter, SA-Int ja kauden jälkeen lopettanut maailman ainoa ja paras ahvenanmaalainen Battlefield 1942 -klaani Ogräs. Toki suomalaisia saattoi löytää myös sekakansallisista joukkueista kuten Thunder. Kaikki heistäkin pärjäsivät - vaihtelevalla menestyksellä tosin. Islantikin sai oman edustusjoukkueensa mukaan: .START.Claypigeons rynnisti ruotsalaisten ylivaltaa pelkäämättä divarissa 4A.
Ellen aivan väärin laskenut, kuudennella kaudella battlefield-pelaajayhteisö oli hiljentymässä myös pelaajamääränsä osalta. Tilanteen voi käydä laskemassa täällä. Suomeakaan eivät enää edustaneet muut kuin Pelitit, frostiis, tällä kaudella mukaan tullut Easy Company ja SA-Int. Menestystä Suomeen rahdattiin niinkin maireasti, että voisi sanoa tiimien ottaneen pääasiallisesti turpaansa. Ainoa voittaja, frostiis, ottikin muista nuivaantuneena - tai ehkä vain leikkiin kyllästyneenä - asiakseen jatkaa pelejään vähän harvempaan tahtiin ja muissa maisemissa.
Pelit jatkuivat kaikesta huolimatta entiseen malliin, kauden keskellä tapahtuviin dropoutteihin alkoi vain kiinnittää huomiota. Tasaisen varmoja vihollistensa murskaajia olivat muropojiksi tituleerattu frostiis, Wild Vikings ja kapsipappakerho GOA GUBBAR - kaikki kolme voittivat joka ottelunsa. Murskaamisen kohteiksi taasen joutuivat 47th Royal Marines, vaikkakin kovin pahanaamaisessa seurassa. Toisaalta ei-niin-kovassa seurassa vastaavan kohtalon koki esimerkiksi ParaShoot, joka sekin jäi pisteittä kuin nallit kalliolle.
Seitsemäs turnee käytiin osittain tämän vuoden puolella. Enää ei ollakaan siis niin kaukaisessa historiassa. Sama muoti ja tahti tosin tiettävästi jatkui: klaanit alkoivat vähitellen karttaa Up Northin ja Battlefieldin maailmaa. Tällä kertaa - tosin lähinnä kahdeksannen kauden alusta - suuri syypää pelaajien ahmimiseen oli World of Wait... niin, Warcraft. Saman puuron jauhamiseen kyllästymisellähän ei tietenkään vieläkään ollut mitään tekemistä asian kanssa.
Suomalaisittain kartettiin osin menestystä. Toisaalta Pelitit eivät koskaan ole voittaneet ainoatakaan divisioonaa Up Northissa, joten heiltä ei voi menestystä vaatiakaan. SA-Int ja Easy Company ottivat siis keskikaartissa divarivoitot. Keskustelua herätti lähinnä EC:n voittoon sittemmin vaikuttamaton ruotsalaistiimin protesti, joka meni läpi ja vei pisteet heille. Tämän mainitsemalla pyrin lähinnä kääntämään veistä haavassa ja ripottelemaan suolaa päälle - onneksi tulos ei kuitenkaan vaikuttanut lopulliseen järjestykseen.
Kun kasikausi alkoi, Truppo kohtasi joka kerralla eteensä tulevan ongelman: kisaan ilmoittautui mukaan joukkueita, jotka olivat jo edelliskaudella pelissä mukana. Sitä heidän ei olisi tarvinut tehdä. Moni onkin ihmetellyt, miksi niin vain aina kävi. Pulma ratkaistiin seuraavaksi kaudeksi uudistamalla systeemiä: mukaan täytyi *gasp* ilmoittautua. Suomesta mukaan löytyi yksi uusi tiimi: BS. He hoitivatkin ainoana suomalaisena divisioonastaan voiton. Muut kolme pelasivat keskinkertaisesti.
Klaaneista usea jätti taas kauden kuluessa ja päättyessä taistelukentät myöhemmäksi. Esimerkiksi neljä seitsemästä kärkitiimistä lopetteli tavalla tai toisella, syystä tai kolmannesta. Lopussa pelaamassa oli päässä laskettuna 35 BF-rakastavaisen rypästä.
Viimeinen, myös yhdeksäntenä tunnettu kausi jaksoi kiehtoa 25 klaania. Niistä kolmessa oli pääasiassa suomalaista poppoota: Team Pelit, henkiinherätyksen kokenut Brothers in Arms ja kovin tuntemattomaksi - ainakin kirjoittajalle - jäänyt BS. Menestyksen puolelta oli yllättäen hiljaista, mutta varsinkin Pelitin Ventriloa tarkasti kuuntelemalla pystyi kuulemaan useasti toistuvan huudon "tun apinat, väärä suunta!"
Tähän mennessä jokainen Tanskasta kotoisin ollut tiimi oli karannut teille tiettymättömille. Islannistakaan ei sen puoliin ollut kuin Vikings edustamassa maansa kunniaa. Ruotsin karmaisevan laaja edustus koko turnaussivuston historian ajan tuli esille toisessa divisioonassa, johon ei mahtunut yksikään muunmaalainen. Norjastakin oli toki mukana seitsemisen organisaatiota. Hurjimmaksi voittajaksi - toisin sanoen ykkösdivarin kärkinimeksi - nousi pienen tovin, eli Up Northin sivujen olemassaolon ajan UN:a tahkonnut Swedish Foreign Legion.
Se oli sitten vissiin siinä, lyhyessä ytimekkäisyydessään. Up Northin 1942-kausi lienee suurimmaksi osaksi takanapäin, mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: kunhan Battlefield 2 ilmestyy, saadaan uudet turnajaiset pystyyn. Jäämme malttamattomana odottamaan, mitä kortteja Pohjolan porukoilla onkaan hihassaan.
-Kole & UN
MAINOS
MAINOS
1
1